Ja lisää tuoteuutuuksia...
Torstaina 18. Joulukuuta 2008 kello 20:26
Ilta-Sanomien nettiliite kertoo että espanjalainen yritys on kehittänyt kondomin jossa on mitta-asteikko (ja optimistisesti ihan 25 cm asti). Ihan oikeasti, kuka helvetin nero on mennyt kehittämään tuollaisen??? Kuinka moni mies omaa niin suuren ****n että suostuu käyttämään tuollaista enemmän kuin sen yhden kerran? Siis minun lisäksi tietenkin... ;-) Saattaapi olla että voi mennä aika monta vuotta ennen kuin tuotekehitykseen laitetut varat saadaan kuitattua. Ihan oikein teille! ...kele...
Sekin asia että tuon saa eri makuisina (mutta edelleenkin mitta-asteikolla varustettuna) pistää miettimään joitakin asioita, mutta jätetään ne nyt tällä kertaa sanomatta... ;-)
KOMMENTOI - jo 34 kommenttia
Uutuuksia IKEA:ssa...
Torstaina 18. Joulukuuta 2008 kello 19:29

Tämä on varmasti ja ennestään monelle tuttu pila (?), koska oletan että aika moni on saanut näitä kuvia sisältävän sähköpostin jossain vaiheessa. Mutta koska me olemme IKEA-perhe sai tämä suupieleni kääntymään vahvasti ylöspäin. :-)
Meillä on kotona paljon huonekaluja ja muuta tavaraa IKEA:sta. Pidämme niistä, koska ne ovat laadukkaita, osa erittäin hyvännäköisiä ja hinnoiltaan ne ovat ”sairaankuljettaja+perushoitaja-ystävällisiä”. Moni on kironnut kyseisen ruotsalaisfirman tuotteiden kokoamisen alimpaan helvettiin, mutta minun on kyllä pakko myöntää että jollain kieroutuneella tavalla pidän siitä hommasta. Meillä ei myöskään ole koskaan käynyt niin että puuttuisi joku kriittinen ruuvi tms. Näin ollen pisteet IKEA:lle.
Mutta tämän kanssa voisi mennä hermot. Ihan sama kuinka paljon Möllerin kalanmaksaöljytabletteja (päätin ostaa kun eräs ystävä kertoi että ne auttavat stressiin) ja AntiStressiä sitä vetäisi... ;-)
KOMMENTOI - jo 8 kommenttia
Minulle yksi tuollainen ’’aito’’ butler, pliis...
Keskiviikkona 17. Joulukuuta 2008 kello 17:55
Lehtitietojen mukaan kansanedustaja Tuija Nurmi (kok) on sitä mieltä että pitkiä päiviä tekevät kansanedustajat ja ministerit pitäisi saada palkata kotiapulaisen, jonka palkka olisi verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen. Tämän kansanedustajan mukaan ministerit tekevät ”10-16 tunnin työpäiviä, ja työmatkoja kertyy jopa yli 100 vuorokautta vuodessa”. Jaa, että silleen. No, en minä epäile etteikö tämä voisi olla ihan hyvä idea. Mutta koska minä olen tällainen itsekeskeinen paska (kyllähän te minut tunnette) niin rupesin tietenkin heti ajattelemaan tätä hommaa sairaankuljettajien (ja ennen kaikkea minun) kannalta.

10-16 tuntisia työpäiviä? Piis åv keikk, meillä 24 tuntia on melko vakio työvuoro. Nyt joku (ei alalla oleva) saattaa älähtää että me emme tee työtä viisi päivää viikossa. OK, ei ehkä ihan viittä mutta en tunne kovin montaa sairaankuljettajaa jotka eivät tekisi sivuhommia. Kun nuo meidän palkat eivät ole ihan samaa kaliperia kuin kansanedustajilla, ministereistä nyt puhumattakaan. Joten how about it, saanko minä ja perheeni tuollaisen kotiapulaisen? Ja jos vastaus on myönteinen niin olen aina ollut sitä mieltä että se pitää olla aito oikea
butler. Joku joka silitysraudalla suoristaa Vihdin Uutiset ja Gigantin mainoslehtiset ennen kuin minä joudun lukemaan niitä. Joku joka kaataa kaffetta ja sopivasti maitoa meidän isoihin IKEA-kahvilaseihin (eivät varmastikaan ole virallisesti kahvilaseja) ja prässäävät tabishousuni ennen aamulla alkavaa työvuoroa. Vaimoni jalkoja hän ei tosin saa hieroa, koska se homma kuuluu minulle. Ja tietenkin tämä butler aloittaa jokaisen lauseen sanalla ”söör”.
Eli yksi sellainen minulle kiitos, ja mieluiten heti jotta voisi olla avuksi näissä jouluhommissa. Ja koska en mitenkään jaksa pyörittää noita rahoja verotuksen kautta, niin voitaisiin vaikka tehdä niin että Lohjan verotoimisto maksaisi tuon palkan suoraan. Muuten minun pitäisi ensin maksaa se, sitten laittaa verotukseen ja odottaa about vuoden ennen kun sen saisi takaisin. Ei kiitos, sitten pitäisi varmasti jo ottaa toisen tai jopa kolmannen sivupestin. Että sellaista tuossa kävi mielessä, ei sen kummempaa... ;-)
KOMMENTOI - jo 21 kommenttia
Viikko jouluun...
Keskiviikkona 17. Joulukuuta 2008 kello 16:39

Viime päivinä joulu on ollut vahvasti ajatusmaailmassa mukana, vaikka on tässä ollut aika paljon muutakin tekemistä. Lauantaina sain kuitenkin hetken miettiä jotain ihan muuta kuin työasioita, lastenhoidon järjestämistä ja muita arkisia asioita. Äitini järjestää joka vuosi
Lucianpäivän tienoilla glögijuhlan kotonaan
Siuntiossa, ja sinne saapuu aina melko kunnioitettava määrä sukulaisia, ystäviä, naapureita ja kyläläisiä. Äitini kyllä kertoi jossain vaiheessa minullekin tuon glögitilaisuuden ajankohdan, mutta arvatkaa vain oliko se tarttunut noihin minun teflonpäällysteisiin aivosoluihin? Nöu höup... Onneksi se oli minulla kuitenkin vapaana, joten pääsin lasten kanssa paikalle. Vaimoni oli keskellä yövuoroputkea, mutta hän kyllä suunnitteli että olisi tullut käymään paikan päällä illalla ennen töihin menoa. Edellisen päivän liian lyhyiksi jääneet unet pitivät kuitenkin huolen siitä ettei tuo suunnitelma ollut toteutumiskelpoinen.
Glögijuhla meni vanhan hyväksi todetun kaavan mukaisesti, ja väki viihtyi. Tuo glögijuhla on itse asiassa minulle aika tärkeä tilaisuus (on se ihme homma mitä kaikkea wanhuus tuo tullessaan), koska minä en muulloin juurikaan ehdi nähdä sukulaisiani. Kyllä minä tulen niiden kanssa ihan hyvin toimeen, mutta kiireinen (sekä paljon logistiikkaa ja suunnittelua vaativa) arkemme pitää aika tehokkaasti huolta siitä ettei noita muita ihmisiä aina ehdi tavata. Jäimme vielä yöksi Siuntioon, josta sitten menin seuraavana aamuna töihin Lohjalle. Lapset jäivät vielä päiväksi että vaimoni saisi nukuttua.

Eilen oli sitten The Shoppauspäivä, koska joululahjat piti saada hankittua eikä muita sopivia päiviä juuri ole näihin aikoihin. Pääsääntöisesti joko minä tai Pia ollaan töissä, eikä johonkin kauppakeskukseen meno illalla juuri kiinnosta. Silloin kaupoissa liikkuu aivan järjetön määrä ihmisiä, eikä yövuorojen välinen aika muutenkaan taida olla mikään optimaalinen hetki yrittää suoriutua stressaavista jouluostoksista. Se voi meinaan olla aika hermoja koettelevaa touhua.
Käytiin taas kerran
kauppakeskus Jumbossa, ja saatiin melko tehokkaasti hoidettua noita lahjahankintoja. Käytiin vielä
syömässä lounasta, ja siitä huolimatta teimme lähtöä kotiinpäin jo hieman ennen kahta. Minä olin tosin jo ostanut jonkin verran lahjoja (lähinnä Pialle), lapsille oli todella helppoa ostaa kun tiedettiin mitä ne haluavat ja ne muutamat muutkin menivät varsin kivuttomasti. Rahaa meni tietenkin taas jonkin verran, mutta ihan sellaisia järkeviä määriä. Nuo lapset saavat kuitenkin lahjoja myös muualta (pukista nyt puhumattakaan), joten onneksi ei tarvitse yksin olla vastuussa riittävästä (joka tuntuu olevan hyvin venyvä käsite) lahjamäärästä. Vähän jäi vielä hankkimatta, mutta ei stressiä. Vaikka tällä hetkellä perheessämme kiusaa tekevä vatsatauti on kyllä hieman hidastanut jouluvalmisteluiden tekemistä, mutta kyllä se joulu sieltä tulee. :-)
Eilen oli vielä illalla tiedossa mukavia hetkiä, kun wanha ystäväni Wäiski ilmestyi iltakahville. Oli hauska istua sen pari tuntia ja höpöttää kaikenlaista, samalla kun Venla (päästyään yli vakioujoudesta) kantoi (kuten kaikki muutkin pienet lapset) koko omaisuutensa vieraamme ihailtavaksi. Juhlamekko piti tietenkin saada päälle, eikä tällä kertaa tukan laittaminen aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Toisaalta, meidän lapset olivat jo
kesällä päättäneet että Wäiski & Vaimo ovat todella hyviä ”tyyppejä”. :-)
KOMMENTOI - jo 10 kommenttia
Olisikohan tästä taloudellisen taantuman vastalääkkeeksi...?
Keskiviikkona 17. Joulukuuta 2008 kello 15:23
Nyt on sitten maailmalla tuota taloudellista taantumaa tai jopa lamaa. Rahaa ei oikein ole missään eikä kenelläkään, ja yritysmaailmassa säästäminen tuntuu olevan päivän sana. On yt-neuvotteluita ja muuta sen sellaista ikävää. Niina pisti minulle tuollaisen hupimailin jossa oli hauskoja lehtijuttuja menneiltä vuosilta, ja sinä oli sitten myös tämä juttu Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1961. Ja rupesin siinä sitten miettimään että meillähän kuluu aika paljon noita kumihanskoja...
Eli olisiko tässä sellainen tilaisuus että voisi säästää tuntuvasti? Eikä tämä koske vain yksityistä sairaankuljetusta, koska sairaanhoitopiirit ja aluepelastuslaitoksethan ovat nykyään aikamoisia liikelaitoksia ja viivan alle pitäisi vissin mielellään jäädä plussamallinen merkki ja jotain numeroita. Ja mitä enemmän numeroita ennen pilkkua sen parempi. Mutta siis takaisin noihin hanskoihin. Eiköhän me siis osteta kaikille yhdet henk. koht. käsineet, ja sitten muutama laatikko noita XL-kokoisia hanskoja. Niitä voisi sitten keikkojen välissä pestä sairaalan käsienpesualtaassa, ja laittaa kuivumaan sopivan kohtaan ambulanssissa. Kolmella hanskaparilla pärjäisi varmasti monta viikkoa, kun niitä saattaa nykyään mennä sen verran yhdellä keikalla. Kyllä säästöä syntyisi!
Ja bonuksena on sitten tietenkin se ”näppärästi sujuva käteenveto”... ;-)
KOMMENTOI - jo 7 kommenttia