Tämä homma ei nyt mennyt millään lailla helposti. Eli puhun siis kulkuneuvon löytämisestä meidän Hiiden L4:lle, jos jossain vaiheessa tulisikin sellainen tilanne että hänelle pitää sellainen löytää. Tai siis onhan hänellä jo nyt sellainen, mutta nyt ajattelin siis sellaista omaa kulkuvälinettä. Johtoyksikkö you know...? ;-)
Olen ehdottanut autoa, lentopukua ja nyt viimeksi polkupyörää, mutta jotenkin minulla on sellainen olo ettei mikään niistä ole saanut (ainakaan kovin äänekästä) kannatusta (minulle olisi kyllä se Lamborghini Gallardo kelvannut). Joten tässä seuraava ehdotus: lentoauto. Vai onko se autolento...kone...tai jotain. Siis auton ja lentokoneen yhdistelmästä. Lehdestä luin että amerikkalainen yritys kehittää moista härveliä, ja että se voisi olla kaupallisessa tuotannossa jo puolentoista vuoden kuluttua. Eli siis vuoden 2010 syksyllä, joka on ihan ”kulman takana”. Tätä ei siis tarvitsisi laittaa edes mihinkään 5-vuotissuunnitelmaan, toisin kuin esim. tuo lentopuku...
Tuo lentoauton periaate on helppo. Aja isolle tielle, kiihdytä, levitä siivet (kyseinen muodonmuutos kestää ilmeisesti noin 15 sekuntia) ja nouse lentoon. Tankkaamisen voi hoitaa paikallisella (tai hitto, moisella laitteella sen ei edes tarvitse olla kovin paikallinen) bensa-asemalla, ja täydellä tankilla voisi lentää jopa 700 km.
Tämähän olisi loistava, varsinkin johtamisen kannalta. Siinä olisi oikeastaan kaksi hyötyä: 1) L4 olisi luultavasti aina ensimmäisten joukossa paikalla jolloin johtaja olisi alusta asti fyysisesti paikalla (henkisesti kuitenkin edelleenkin jossain sijauspatjan ja peiton välissä) ja 2) yläilmoista saisi loistavan kokonaiskuvan tilanteesta, joka voisi olla hyödyllinen esim. liikennevahingoissa.
No voi hitsin vitsi, mitäköhän tuollainen mahtaa maksaa kun se tulee myyntiin? Ja vaatiikohan se lentolupakirjan? Vai riittääkö B-kortti? ;-)
Macin iMovie-ohjelma antoi tuollaisen ehkä hieman naivin oletusnimen ensimmäiselle ”elokuvalleni”, mutta se sai minulta jo aikaisessa vaiheessa työnimeksi ”Nightshift” joka sitten myös jäi voimaan. Mutta ilman sen suurempaa dramatiikkaa (vähän fanfaareja tähän voisi tietenkin kyllä laittaa)... Hyvät Naiset ja Herrat (sekä muut tätä blogia lukevat), tässä se nyt sitten on: NIGHTSHIFT: ;-)
Ottaen huomioon että tuo on tehty tunnin tutustumisen, leikkimisen ja kokeilemisen jälkeen niin olen ihan tyytyväinen. Eihän tuossa ole mitään erikoisia efektejä tms., mutta toisaalta en katsonut niiden sopivan tuohon. Onhan iMoviessa vaikka mitä, mutta en halunnut että tuosta pätkästä tulee sen näköinen että olen väkisin yrittänyt saada kaikki em. ohjelman temput mahtumaan kolmeen ja puoleen minuuttiin. Pyrin muutenkin elämässäni noudattamaan amerikkalaista KISS-periaatetta (Keep It Simple Stupid) aina kun pystyn... ;-)
Tuo audiopuoli osoittautui odotettua hankalammaksi. Tein pari versiota josta toisessa biisina soi Kendin Heartbeat of the City ja toisessa The Commodoresin Nightshift (mikäs muukaan). Molemmat sopivat tuohon pätkään kuin nenä naamaan, mutta hirveästi ei inspiroinut laittaa kaupallista musiikkia ”omaan tuotantoon” ja tyrkkää nettiin (linkittämisen YouTubeen hyväksyn, vaikkakin tässä syntyy kieltämättä pieni ristiriita). Saattaisi tulla sanomista. Joten rupesin metsästämään ns. teosto-vapaata musiikkia, ja siitä tulikin mielenkiintoinen kokemus. Valtaosa on roskaa ja jonkun hyvät kappaleen löytäminen on työn ja tuskan takana. Ja kun se löytyy selviää että teostovapaa ei läheskään aina ole sama asia kuin ilmainen, ja hankintahinta voi olla melkoinen. No, etsivä löytää ja tuon Cheer Up-biisin kanssa jään henkiin...ehkä. No se on ainakin ihan laillinen, joten voin nukkua yöni rauhassa (ainakin sen suhteen). ;-)
PS. Tuo laatu kyllä kärsii aika lailla kun sen (videon) laittaa YouTubeen...
''Hollywood is a place where they place you under contract instead of under observation'' - Winchell
Lauantaina 24. Tammikuuta 2009 kello 20:59
En vielä(kään) kerro sen enempää tuosta pari postausta aikaisemmin mainitsemastani projektista, mutta sen verran paljastan että se liittyy videomateriaalin tekoon. Ei mitään elokuvameininkiä, mutta ehkä jotain sinne päin. Elokuva, silleen todella pienessä skaalassa. ;-)
Olen tässä kerännyt materiaalia sitä varten, ja maanantaina menen lasten kanssa Siuntioon (vaimoni on Helsingissä luottamusmieskurssilla) veljeni Mossen luokse tekemään enemmän tai vähemmän vakavasti otettavaa editointityötä. Menemme Siuntioon (Suomen tuleva Hollywood kenties?) koska broidilla on tarvittavat ohjelmat ja jonkin verran osaamista sekä taitoa jolloin homma saadaan (toivottavasti) purkkiin aikataulun mukaisesti. Mosse kyllä sitten muistutti että ”...onhan sinulla myös omalla koneella tarvittava softa, iMovie”. Totta, niin minulla onkin. Päätettiin kuitenkin etten nyt rupea opettelemaan sen käyttöä, koska tuo (toistaiseksi) ehkä hieman salainen projekti on tosiaankin melko kireän aikataulun alaisuudessa.
Mutta eilen illalla ajattelin että otan ja tutustun tuohon iMovie-ohjelmaan paremmin. Meinaan vaan, kysehän on Apple-tuotteesta ja nehän ovat pääsääntöisesti hyvin käyttäjäystävällisiä. Ja pakko myöntää että iMovie ei ole mikään poikkeus. Eilinen meni opetellessa ja eri toimintojen etsimisessä, mutta tänään oli jo ihan vauhti päällä. Ensimmäinen ”harjoituspätkä” on valmis, ja siitä tuli jopa ihan kohtuullinen (toisaalta, kyllähän jokainen rakastaa ”lapsiaan” vaikka ne olisivat millaisia tahansa). Luulen että saan sen sellaiseen kuntoon tuossa alkuviikosta, että voin laittaa sen tänne.
Eikä ole syytä huoleen, ”ohjaustyylini” on aika lailla selkeä. Ei siis mitään Martin Scorsese-meininkiä, vaikka henkilökohtaisesti pidänkin hänen ohjaustöistään. Näin, mukavaa lauantai-iltaa ja levollista sunnuntaipäivää vaan teille kaikille. Stende ottaa nyt rennosti... :-)
Nähty erään terveysaseman kanslian ilmoitustaululla...
Perjantaina 23. Tammikuuta 2009 kello 00:11
Tällainen mielenkiintoinen lappu kiinnitti huomioni tuossa eräänä (kohtuullisen) kauniina päivänä täällä meilläpäin. Se oli kiinnitettynä erään terveysaseman kanslian ilmoitustaululla, ja ”iloinen” reaktioni siihen taisi saada hoitajat hieman hämilleen. He olivat tietenkin aina ajatelleet tuon tekstin tarkoituksen niin kuten sen kirjoittajalla oli tarkoitus, mutta väsynyt sairaankuljettaja (joka on tuskaisen hyvin tietoinen hätäkeskuksiin saapuvien ”huuhaa-puheluiden määrästä) luki tuon tekstin tietenkin aivan toisin. Onneksi kyseisellä terveysasemalla osattiin ottaa minun kieroutunut ajatusmaailma juuri niin suurella huumorimäärällä kuin oli tarpeen, ja saatiin kaikki hyvät naurut. :-)
Jännä nähdä onko se sama lappu siellä seinällä kun menen seuraavan kerran käymään...toivottavasti. ;-)
...eli uusia ambulansseja. Tai saa ja saa, mutta vihdoin saatiin hieman uutta kalustoa riviin (vähän venyi autojen valmistajalla nuo toimitusajat). Kaikki varmasti ymmärtävät että kun on reilut kaksi kuukautta aikaa laajentaa toimintaa merkittävästi, ei uutta kalustoa ehdi saada. Tai voi saada (esim. esittelyautoja), mutta ne ovat sitten juuri sellaisia kuin ovat eikä ne välttämättä sovi juuri tietyn palveluntuottajan tarpeisiin. Ja onhan se aina laatua, työ- ja potilasturvallisuutta lisäävä asia kun kalusto on yhdenmukaista.
Tuo jonkin aikaa palvellut V190 on osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi, joten tällä viikolla työriviin laitetut uudet L190 ja L191 noudattavat hyvin pitkälti samaa linjaa. Pieniä muutoksia tietenkin on, mutta ne ovat lähinnä turvallisuutta lisääviä sekä ulkonäköön liittyviä muutoksia. Yhden vuoron olen jo ehtinyt tehdä työtä uudessa Lohja 190:ssa, ja kokemukset ovat kyllä ihan puhtaasti positiivisia. Sinivaloa ainakin riittää (jopa hieman enemmän kuin Vihdin 190:ssa), joten rohkenen väittää että kansalainen joka ei meitä huomaa (varsinkin pimeällä) ei pitäisi olla lähelläkään auton rattia.
Laitan varmasti lisää kuvia myöhemmin, mutta nyt eräs projekti (josta myös lisää myöhemmin) on vienyt minulta sen verran aikaa etten ole juuri ehtinyt juosta kameran kanssa ympäri. Ja tuon nuhakuumeen aiheuttamat sairaslomat tietävät myös jonkin verran hommia. No, kohta on onneksi kesä! ;-)
Olen ehdottanut autoa, lentopukua ja nyt viimeksi polkupyörää, mutta jotenkin minulla on sellainen olo ettei mikään niistä ole saanut (ainakaan kovin äänekästä) kannatusta (minulle olisi kyllä se Lamborghini Gallardo kelvannut). Joten tässä seuraava ehdotus: lentoauto. Vai onko se autolento...kone...tai jotain. Siis auton ja lentokoneen yhdistelmästä. Lehdestä luin että amerikkalainen yritys kehittää moista härveliä, ja että se voisi olla kaupallisessa tuotannossa jo puolentoista vuoden kuluttua. Eli siis vuoden 2010 syksyllä, joka on ihan ”kulman takana”. Tätä ei siis tarvitsisi laittaa edes mihinkään 5-vuotissuunnitelmaan, toisin kuin esim. tuo lentopuku...
Olen tässä kerännyt materiaalia sitä varten, ja maanantaina menen lasten kanssa Siuntioon (vaimoni on Helsingissä luottamusmieskurssilla) veljeni Mossen luokse tekemään enemmän tai vähemmän vakavasti otettavaa editointityötä. Menemme Siuntioon (Suomen tuleva Hollywood kenties?) koska broidilla on tarvittavat ohjelmat ja jonkin verran osaamista sekä taitoa jolloin homma saadaan (toivottavasti) purkkiin aikataulun mukaisesti. Mosse kyllä sitten muistutti että ”...onhan sinulla myös omalla koneella tarvittava softa, iMovie”. Totta, niin minulla onkin. Päätettiin kuitenkin etten nyt rupea opettelemaan sen käyttöä, koska tuo (toistaiseksi) ehkä hieman salainen projekti on tosiaankin melko kireän aikataulun alaisuudessa.
Tällainen mielenkiintoinen lappu kiinnitti huomioni tuossa eräänä (kohtuullisen) kauniina päivänä täällä meilläpäin. Se oli kiinnitettynä erään terveysaseman kanslian ilmoitustaululla, ja ”iloinen” reaktioni siihen taisi saada hoitajat hieman hämilleen. He olivat tietenkin aina ajatelleet tuon tekstin tarkoituksen niin kuten sen kirjoittajalla oli tarkoitus, mutta väsynyt sairaankuljettaja (joka on tuskaisen hyvin tietoinen hätäkeskuksiin saapuvien ”huuhaa-puheluiden määrästä) luki tuon tekstin tietenkin aivan toisin. Onneksi kyseisellä terveysasemalla osattiin ottaa minun kieroutunut ajatusmaailma juuri niin suurella huumorimäärällä kuin oli tarpeen, ja saatiin kaikki hyvät naurut. :-)
Tuo jonkin aikaa palvellut V190 on osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi, joten tällä viikolla työriviin laitetut uudet L190 ja L191 noudattavat hyvin pitkälti samaa linjaa. Pieniä muutoksia tietenkin on, mutta ne ovat lähinnä turvallisuutta lisääviä sekä ulkonäköön liittyviä muutoksia. Yhden vuoron olen jo ehtinyt tehdä työtä uudessa Lohja 190:ssa, ja kokemukset ovat kyllä ihan puhtaasti positiivisia. Sinivaloa ainakin riittää (jopa hieman enemmän kuin Vihdin 190:ssa), joten rohkenen väittää että kansalainen joka ei meitä huomaa (varsinkin pimeällä) ei pitäisi olla lähelläkään auton rattia.