Pyyhe

Maanantaina 6. Huhtikuuta 2009 kello 00:03

No niin, tuli siis käytyä duuniporukan kanssa wanhalla paatilla (eli Viking Linen Mariellalla) Tukholmassa, ja päästiin jopa kaikki takaisin Suomeen. Pakko kyllä myöntää että vaikkakin tuo Mariella on muutaman matkan tehnyt alus, on se ihan siistissä kunnossa. Varmasti ”rempattu” jossain vaiheessa, koska muuten luulisi ajan jättämien jälkien näkyvän enemmän.

Tukholmassa keli oli odotetusti hieman keväisempi kuin Helsingissä (ja jopa Nummelassa), ja olin kerrankin varautunut allergialääkkeillä. Mutta ilmeisesti ruotsalainen kevät ei johtanut kotimaista versiota kovin monella päivällä, koska mitään oireita ei ilmennyt. Ensin mentiin kaikki paikalliseen Hard Rock Café-ravintolaan, mutta olimme sen verran ajoissa liikenteessä että se oli kiinni. Osa meistä otti sitten suuntia kohti vanhaa kaupunkia, jossa suoritettiin ruokailu ja pienimuotoista shoppailua ennen kun oli aika etsiä paikallinen taksi (kesti hetken, emme olisi pärjännet Amazing Race-kilpailussa) ja palata laivalle.

Miksi sitten tuo omituinen otsikko? Eräässä scifi-kirjakaupan ikkunassa tuli vastaan pyyhe jossa luki isolla Don´t Panic!. Osalle ihmisistä tuo ei varmasti sano yhtään mitään (muuta kuin että älä panikoi), mutta jokaiselle joka on joskus lukenut Douglas Adamsin kirjoittama maanmainio viisiosainen trilogia Linnunradan Käsikirja Liftareille saa se välittömästi aikaiseksi leveän hymyn kasvoille. Ja koska tätä voi vahvasti luokitella inside-jutuksi laitetaan nyt tähän näin miten tuo suurenmoinen opas kuvailee pyyhettä:

Pyyhe, kirjassa sanotaan, on ehkä kaikkein käyttökelpoisin esine peukalokyytiläisen tavaroista. Ensinnäkin sillä on käytännöllistä arvoa: Siihen voi kääriytyä matkatessaan Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla. Sen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla ja hengittää merien juovuttavia tuoksuja. Sen alle voi nukahtaa Kakrafoonin erämaassa punaisten aurinkojen lempeässä loisteessa. Sitä voi käyttää purjeena pikku lautassaan purjehtiessaan myötävirtaan pitkin Mothin raskasvetisiä jokia. Jos pyyhkeen kastelee, sitä voi käyttää lähitaisteluaseena. Sen voi kääriä päänsä ympäri päästäkseen hengittämästä myrkyllisiä kaasuja tai välttääkseen Traal-planeetan verenhimoisen sontiaismolottajan katsetta (uskomattoman typerä elukka joka olettaa että se ei pysty näkemään sinua, jos sinä et pysty näkemään sitä - tyhmä kuin saapas, mutta hyvin, hyvin verenhimoinen). Pyyhettä voi käyttää merkinantovälineenä pulaan joutuessaan, ja tietenkin siihen voi kuivata itsensä, jos se vielä näyttää kyllin puhtaalta kaiken tämän jälkeen.

Tärkeintä pyyhkeessä ovat kuitenkin sen edustamat henkiset arvot. Jos kulkuri (= ei-peukalokyytiläinen) huomaa että peukalokyytiläisellä on pyyhe tallella, hän olettaa jostain tuntemattomasta syystä automaattisesti että tällä on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, juomaleili, kompassi, kartta, narukerä, hyttyssuihke, sadeasu, avaruuspuku ja muuta pientä. Kaiken lisäksi kulkuri lainaa mielellään pyyhkeen omistajalle minkä tahansa edellä mainituista esineistä tai jotain muuta minkä peukalokyytiläinen voi väittää vahingossa "kadottaneensa". Kulkurit ovat sitä mieltä, että kuka tahansa, joka pystyy liftaamaan Linnunrataa pitkin ja poikin, ottamaan sitä niskasta ja ravistelemaan sitä, pysyttelemään hengissä epämääräisissä paikoissa, taistelemaan läpi ylivoimaisten esteiden ja olemaan koko ajan selvillä siitä missä hänen pyyhkeensä on, on selvästikin mies jota ei parane jättää pois laskuista.

- Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille

Tuo teksti kuvastaa erittäin hyvin koko tuota teosta, ja jos tuo osui ja upposi edes vähän kannattaa ehdottomasti lukea. Suosittelen lämpimästi! :-) Ja kun luin aiheesta netistä selvisi että Douglas Adamsin kunniaksi vietetään jopa ihan Pyyhepäivää 25. päivä toukokuuta, jolloin pitäisi kantaa pyyhettä mukana joka paikassa. ;-)

Että silleen. Huomenna on taas arki, ja pari päivää Arcadassa odottaa. Keskiviikkona on paljon hommia liittyen meidän laatujärjestelmään ja sitten pitääkin jo ruveta ajamaan vähän ambulanssiakin. Ja väsätä työvuorolistoja...

KOMMENTOI - jo 2 kommenttia

Laiva on lastattu sairaankuljettajilla

Perjantaina 3. Huhtikuuta 2009 kello 08:28

Harvoin tässä blogissa on ollut näin monta päivää ilman uusia postauksia, mutta nyt ei vaan ole ollut aikaa tai inspiraatiota. Takana on muutama työntäyteinen päivä (niin keikka- kuin projektirintamalla) ja epätoivoisia yrityksiä viettää aikaa perheen kanssa. Ja olen tässä vajaan kolmen vuoden aikana oppinut sen että jos ei tunnu ”siltä”, on turha yrittää pakottaa tekstiä tuonne tietokoneen näytölle. Laatu kun tuuppaa olla vähän mitä sattuu (vaikka eihän se nyt muutenkaan ole mitään pilviä hipovaa)...

Tänään on sitten mukavaa vaihtelua tiedossa kun Helsingistä lähtee illalla laiva kohti Tukholmaa, ja kuten otsikosta moni varmasti ymmärsi on se lastattu sairaankuljettajilla. Tai ei nyt koko laiva, mutta on siinä lauma vihtiläisiä sellaisia. Ja onhan se niin että määrä ei ratkaise, vaan laatu. ;-) Eli edessä olisi vajaa pari vuorokautta rauhallista (?) ja hauskaa vapaa-aikaa työkavereiden kanssa, ja monella tuntuu olevan ihan vilpitön halu puhua matkalla jostain muustakin kuin ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta. Ja kyllä minä luulen että se saattaa jopa onnistuakin, mutta olen sen verran monta kertaa ollut viihteellä sairaankuljettajien kanssa ja tiedän että siinä luultavasti on aika nopeasti hytin lattia täynnä ”hylsyjä”. Itse olen asettanut tavoitteeksi yrittää pitää keskustelun ”normaaleissa aiheissa” ainakin tuon päivällisen aikana että voisi edes sen pienen ohikiitävän hetken leikkiä normaalia ihmistä... ;-)

Eli näin, jonkinlainen raportti matkasta on varmasti tiedossa sitten sunnuntaina (ja tietenkin sellaisia turistimaisia neutraaleja kuvia Tukholmasta ja Ruotsin saaristosta). Ensi viikon alku on työntäyteinen, mutta eiköhän tekstiä tule jo vanhaan malliin. Ei muuta kuin hyvät viikonloput, ja jos joku teistä on huomenna Tukholmassa niin tulkaa tervehtimään. Jos uskallatte...

KOMMENTOI - 1 ehtinyt jo

Facts about Chuck Norris....

Sunnuntaina 29. Maaliskuuta 2009 kello 17:07

- Jos sinulla on viisi dollaria ja Chuck Norriksella on viisi dollaria, niin Chuckilla on enemmän rahaa kuin sinulla.

- Applen iTunes-kauppa maksaa Chuck Norrikselle 99 senttiä joka kerta kun hän kuuntelee jotain kappaletta.

- Kun mörkö menee nukkumaan tarkastaa se ensin ettei Chuck Norris ole komerossa.

- Chuck Norris ei lue kirjoja. Hän tuijottaa niitä kunnes ne luovuttavat ja kertovat tietonsa.

- Chuck Norris ei nuku, hän odottaa.

- Chuck Norriksen parran takana ei ole poski, ainoastaan nyrkki.

- Kun Chuck Norris punnertaa, hän ei nosta itseään ylös vaan painaa maapalloa alas.

- Chuck Norriksella ei ole kelloa, hän päättää mikä aika on.

- Irakissa ei ollut massatuhoaseita, Chuck Norris asuu Oklahomassa.

- Chuck Norris kehitti mustan värin. Hän itse asiassa kehitti kaikki värit. Paitsi vaaleanpunaisen, Tom Cruise kehitti sen.

- Chuck Norris syntyi hirsimökissä jonka hän rakensi paljain käsin.

- Chuck Norris pelasi kerran venäläistä rulettia täydellä aseella ja voitti.

- Jotkut käyttävät Teräsmies-yöasuja. Teräsmies käyttää Chuck Norris-yöasua.

- Star Trekin Scotty sanoi usein ”Ye cannae change the laws of physics”, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Chuck Norris voi muuttaa fysiikan lakeja, nyrkeillään.

- Chuck Norris ei leiki Jumalaa. Leikit ovat lapsia varten.

- Jos et heti onnistu, et ole Chuck Norris.

- Kaikki rakastavat Raymondia. Paitsi Chuck Norris.

- Chuck Norriksen TV-sarja on nimeltään Walker Texas Ranger koska Chuck Norris ei juokse.

- Muistatteko Neuvostoliiton? Se hajosi vapaaehtoisesti katsottuaan Delta Forcea.

- Lääketieteessä kuolemasta käytetään myös termiä “Chuck Norriksen tauti”.

- Chuck Norris käyttää Tabasco-kastiketta silmätippoina.

- Avaruusolioita on olemassa. Ne eivät yksinkertaisesti uskalla tulla samalle planeetalle kun Chuck Norris.

- Me elämme laajenevassa maailmankaikkeudessa. Kaikki yrittävät päästä Chuck Norrista karkuun.

- Elokuva Godzilla on dokumenttielokuva Chuck Norriksen ensimmäisestä Tokio-vierailusta.

- Tornadoja ei ole olemassakaan. Chuck Norris ei yksinkertaisesti pidä leirintäalueista.

- Chuck Norris voi halkaista atomin. Paljain käsin.

- Chuck Norris saa sipulit itkemään.

Kysyttävää?

KOMMENTOI - jo 18 kommenttia

The name is Bond, James Bond...

Lauantaina 28. Maaliskuuta 2009 kello 11:09

Olen ollut vanhojen Fazerin Musiikki- ja videokerhojen jäsen niin kauan kun muistan. Tai nykyäänhän ne ovat jotain ihan muuta kuin Fazer, mutta minä puhun edelleenkin jääräpäisesti niistä vanhoilla nimillä (vanhuuden merkki?). En nyt jaksa käydä läpi niiden toimintaperiaatetta sen enempää (ja se on varmasti monelle tuttu), mutta yksi keskeinen sellainen on automaattisesti postiin tuleva ”Kuukauden tuote”. Ja se tulee mikäli jäsen ei peruuta sitä määräaikaan mennessä. Ennen vanhaan se ei tuottanut ongelmia, mutta nykyään kyllä (lieneekö vanhuuden, dementian ja hektisen elämäntyylin syytä). Ja sitten tulee sitä ”postia”. Joskus tulee ihan sellaista jota oikeasti haluan/haluamme katsoa tai kuunnella, välillä tulee sitten aikamoista roskaa. No, oma vika joten turha itkeä...

Hain äsken eilispäivän postit, ja taas odotti videokerhon henkilökunnalta paketti. Tällä kertaa yllätys oli kuitenkin mieluinen, koska paketti sisälsi uusimman James Bond-elokuvan Quantum Of Solace DVD:nä. Katsoin ensimmäinen Bondini about 12-vuotiaana ja se taisi olla Roger Mooren tähdittämä Live and let die (1973). Siitä lähtien ollen ollut Bond-fani, ja nuo leffat on tullut katsottua hyvin moneen kertaan. Bond-elokuvat ovat kieltämättä sellaisia joista joko tykkää tai sitten ei, vähän sama homma kun Dr Pepper-juomien kanssa. Vaikka jokaisessa elokuvassa on oma juonensa, on niissä jokaisessa kuitenkin ne omat ”bondmaiset piirteensä” jotka tekevät niistä Bondeja. Faneille ne ovat välttämättömyyksiä, mutta elokuvista vähemmän innostuville varmastikin kirouksia.

Anyway, moni väittää tämän uusimman leffan olevan yksi parhaimmista joten odotan mielenkiinnolla sen näkemistä. Jos vaimoni ei osoita sen suurempaa mielenkiintoa sitä kohtaan voi olla että laitan sen ihan tänään illalla pyörimään. Pialla yövuorot menossa...

KOMMENTOI - jo 20 kommenttia

The neulatyyny...

Lauantaina 28. Maaliskuuta 2009 kello 10:20

Eilen oli sitten tuo alkuviikosta sovittu akupunktioaika. Ystäväni 04 (ei, minä en numeroi kavereitani vaan kyse on vakanssinumerosta) oli armollisesti lupautunut tuuraamaan minua hoitojen ajaksi, ja joutui vieläpä heti keikallekin. Anteeksi kauheasti, korvauksesi tulee olemaan tuntuva. Ja luonnossa tietenkin... ;-)

Anyway, se akupunktio. Homma alkoi ongelman kartoituksella ja liikeratojen selvittämisellä. Yhteenvetona voisi todeta että Frank Rautakanki voittaisi minut helposti, mutta ehkäpä tämä tästä. Sen jälkeen käytiin läpi muutamia erilaisia venytysliikkeitä jota nyt sitten pitäisi tehdä useita kertoja päivässä ja reilun parin viikon kuluttua katsotaan sitten onko edistystä. Ja meinaan kyllä tehdä niitä liikkeitä, koska niiden aiheuttama kivun määrä kertoo ehdottomasti omaa kieltä siitä kuinka pahasti olen niiden tarpeessa. Myönnän kyllä että olen aina ollut huono venyttelemään. Wäiski, Klyyvi ja Japatzu voivat sitten jättää tämän kohdan kommentoimatta... ;-)

Sitten akupunktiopisteet ja neulat. Minullahan ei ole juuri minkäänlaista neulakammoa, joten sillä rintamalla ei ongelmia. Minulle pistettiin muutama neula myös jalkoihin (lähinnä jalan ulkosyrjään) ja ne tuntuivat hieman epämiellyttäviltä pistovaiheessa, mutta muuten ei ongelmia. Varsin ”mielenkiintoista” oli myös korvalehtien hieronta (korvalehti vastaa kuulema koko selkärankaa). Olen aina opettanut jättämään korvat ja nenät rauhaan siinä vaiheessa kun kokeillaan kipuvastetta potilailla joilla on madaltunut tajunnantaso, mutta ainakin minulla se teki niin järjettömän kipeää että olisin ollut valmis vaikka myymään maani...

Lopuksi sain lainaksi sellainen laite jolla stimuloidaan lihaksia sähköllä. TV-Shop myy vastaavaa (tosin vyömallista) jolla saa kehonrakentajan kropan katsomalla telkkaria ja makaamalla auringossa, mutta tämä ei kuulema tee sitä. ;-) Oli miten oli niin sillä pitäisi nyt sitten hieman stimuloida noiden kriittisten alueiden lihaksia (tästäkään em. herrat eivät ihan välttämättä tarvitse kommentoida). Kokeilin, ja se tuntuu...omituiselta. Ei pahalta, mutta omituiselta. En tiedä johtuuko se laitteen (ja ”iskulätkien”) ulkonäöstä mutta kovasti tekee mieli sanoa ”irti potilaasta” aina kun käytän sitä. ;-)

No, auttoiko tuo hoito? Ei mitään vallankumouksellista, mutta pakko myöntää että vaikka olen vieläkin kipeä niin en ole ottanut särkylääkettä sitten eilisaamun. Joten kyllä siitä on varmasti ollut hyötyä. Nyt sitten kurinalainen venyttely ja sähköhoito, ja pääsiäisen jälkeen uudestaan. Meinaanko ihan aikuisten oikeasti tehdä niitä venytyksiä? Sanotaanko näin että jos haluaa ihmisen tekevän jotain on kipu aika hyvä motivaation lähde, enkä minä ole poikkeus...

KOMMENTOI - jo 6 kommenttia